UUTISKIRJEET
Litra päivässä -uutiskirjeet 2010
Uutiskirje 1/2010
Litra päivässä -uutiskirjeet 2009
Uutiskirje 3/2009
Uutiskirje 2/2009
Uutiskirje 1/2009
Litra päivässä -uutiskirjeet 2008
Uutiskirje 4/2008
Uutiskirje 3/2008
Uutiskirje 2/2008
Uutiskirje 1/2008
____________________________________________
Litra päivässä -taloudellisuusajot
ja "PElisäännöt valvontaan" -viranomaiskeskustelu
Jyväskylässä 5.9.2009
Lue tapahtumista
____________________________________________
Litra päivässä -klubitapaaminen 8.5.2009
Litra päivässä -klubitapaaminen 8.5.2009
____________________________________________
Joulukuun uutiskirjeessä julkaistu ylitarkastaja Risto Saaren kirjoitus on luettavissa tällä sivulla kokonaisuudessaan.
Kirjoittajavieras: Ylitarkastaja Risto Saari,
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne isojen haasteiden edessä
Ilmasto- ja energiansäästöasiat ovat vyöryneet pyörremyrskyn voimalla yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon keskiöön etenkin parin viime vuoden aikana. Kun energiapalveludirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2006 ja asetti päästökaupan ulkopuolisille toimialoille (mukaan lukien liikenne) ohjeellisen 9 prosentin energiansäästötavoitteen, tavoite tuntui epärealistisen kovalta. Tavoite on edelleen erittäin kunnianhimoinen, mutta energiapalveludirektiivin tavoite on jäämässä entistä kovempien ja kunnianhimoisempien ilmasto- ja energiansäästötavoitteiden jalkoihin.
Maaliskuussa 2007 Euroopan unionin johtajat sitoutuivat poliittisesti ns. 20-20-20 tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä. Nämä tavoitteet tarkoittavat sitä, että Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia, lisäämään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä 20 prosenttia ja parantamaan energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Jotta tällaiset iskevät poliittiset tavoitteet eivät jäisi vain sloganiksi, Euroopan komissio esitteli tammikuussa 2008 lainsäädäntöpaketin, jonka avulla poliittiset tavoitteet saatetaan sitovasti voimaan Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa. EU-tason sitovien määräysten kautta Suomelle on tulossa seuraavanlaiset sitovat tavoitteet:
- Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä päästökauppasektorin toimialoilla vähintään 21 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla vähintään 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Liikenne on yksittäisistä toimialoista kotitalouksien energiankulutuksen jälkeen suurin päästökaupan ulkopuolisista toimialoista. Lentoliikenne sisällytetään EU:n päästökauppajärjestelmään vuoden 2012 alusta; ja
- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä on lisättävä 29 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liikenteessä biopolttoaineiden käyttöä lisätään 5,75 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä ja 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia julkistettiin 6.112008. Strategialla pyritään varmistamaan se, että edellä kuvatut EU-tason ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan Suomessa. Strategiassa on lisäksi asetettu tavoite, että energian loppukulutukselle asetetaan katto eli vuonna 2020 energian loppukulutus ei saisi ylittää 310 TWh:n tasoa. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 11 prosentin laskua energian loppukulutuksessa ajanjaksolla 2005-2020 verrattuna sellaiseen perusuran mukaiseen kehitykseen, jossa energiankulutuksen kasvu jatkuisi nykyisellä kasvuvauhdilla. Liikenteen energiankulutuksen pitäisi hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaan laskea peräti 17 prosenttia perusuraan verrattuna ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentyä 15 prosenttia (2 milj. CO2-ekvivalenttitonnia). Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa asetetut energiansäästö- ja päästövähennystavoitteet ovat siten energiapalveludirektiivin 9 prosentin ohjeellista säästötavoitetta huomattavasti haasteellisempia. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin asettanut toimikunnan valmistelemaan yksityiskohtaista toimenpideohjelmaa, jonka avulla on tarkoitus varmistaa erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla tarvittavat käytännöt toimenpiteet 16 prosentin päästövähennyksen ja 10 prosentin energiansäästön aikaansaamiseksi. Toimikunnan alaisuudessa toimii neljä jaostoa, joista yksi jaosto keskittyy liikenteen energiansäästötoimenpiteiden valmisteluun.
Kovia energiansäästö- ja ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman, että kaikki toimialat tekevät oman osuutensa. Liikenteen osuus Suomen energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on noin viidennes. Liikenteen energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt ovat myös viime vuosina kasvaneet keskimäärin prosentin vuosivauhdilla. Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta ja päästöistä on noin 90 prosenttia. Tieliikenteen energiankulutuksesta ja päästöistä taas yksityisautoilun osuus on noin 60 prosenttia. Siksi toimenpiteiden pääpaino pitää olla yksityisautoilussa. Jokaiseen kulkumuotoon kuitenkin kohdistetaan niin EU-tasolla kuin kansallisella tasolla toimenpiteitä. Henkilö- ja pakettiautoille on tulossa sitovat päästönormit EU-tasolla, jotka leikkaavat merkittävästi uusien ajoneuvojen ominaiskulutusta vuodesta 2012 alkaen. Valitettavasti raskaan liikenteen ajoneuvoille vastaavanlaisia CO2-päästönormeja ei ole vielä näköpiirissä.
Eräs EU-tason ohjauskeino raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseksi on ns. eurovinjetti- eli tienkäyttömaksujärjestelmä, jonka uudistamisesta Euroopan komissio antoi direktiiviehdotuksen heinäkuussa 2008. Direktiiviehdotus on osa Euroopan komission ns. viherryttämispakettia, joka tähtää liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen mm. liikenteen hinnoittelujärjestelmää kehittämällä. Eurovinjettijärjestelmää on tarkoitus kehittää niin, että matkaperusteisissa vinjettimaksuissa voitaisiin ottaa huomioon raskaan liikenteen kaluston ympäristövaikutukset (esim. maksujen porrastaminen EURO-normien mukaan). Suomessakin hallitus on päättänyt 6.11.2008, että ainakin ruuhkaisilla tieosuuksilla otetaan käyttöön aikaperusteinen vinjettimaksu. Vinjettimaksun ei pitäisi nostaa kotimaisen rekkaliikenteen kokonaiskustannustasoa, koska maksu sisällytetään ns. käyttövoimaveroon. Eurovinjettijärjestelmän käyttöönotto Suomessa on perusteltua etenkin siitä syystä, että Suomen satamien kautta on viime vuosina kasvanut kauttakulkuliikenne etenkin Venäjälle ja ulkomaisen rekkaliikenteen pitäisi maksaa osansa Suomen tieverkon käytöstä.
Tärkein kansallisen tason ohjauskeino raskaan liikenteen energiankäytön tehostamisessa ja päästöjen vähentämisessä on kuitenkin jatkossakin vapaaehtoisuuteen perustuva tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus ja sen mukainen toimenpideohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry, Logistiikkayritysten liitto ry ja Valtionrautatiet Osakeyhtiö allekirjoittivat uuden tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimuksen 24.1.2008. Sopimuksen avulla on tarkoitus varmistaa, että tie- ja rautatieliikenteen tavarankuljetuksissa kyetään saavuttamaan energiapalveludirektiivin mukainen 9 prosentin energiansäästötavoite. Sopimuksen mukainen 9 prosentin säästö- ja tehostamistavoite tarkoittaa yhteensä noin 65 milj. polttoainelitran (5,9 TWh) säästöä vuosina 2008-2016.
Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry on lähtenyt omalta osaltaan esimerkillisellä tavalla viemään sopimusta käytäntöön. Syyskuussa 2008 SKAL ry käynnisti yhteistyössä jäsenyritystensä kanssa ”Litra päivässä” –kampanjan. SKAL on laskenut, että se täyttää sopimuksen tavoitteet, jos jokainen jäsenyritys säästää litran energiaa päivässä. Kuljetusyrityksillä on mahdollisuus saavuttaa energiansäästöä erityisesti taloudellisen ajotavan, kalustovalintojen sekä korjaus- ja huoltotoimenpiteiden avulla.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii omalta osaltaan luomaan puitteita sille, että toimialalla kyettäisiin vastaamaan ilmasto- ja energiahaasteisiin. Ministeriö ja SKAL ovat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehittäneet EMISTRA-seurantajärjestelmää (www.emistra.fi), joka tarjoaa ilmaisen seurantatyökalun kuljetusyrityksille ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportointia varten. EMISTRA-seurantajärjestelmän avulla kuljetusyritys voi verrata omien kuljetussuoritteidensa energiankulutuksen kehitystä toimialan yleiseen kehitykseen.
Liikenne- ja viestintäministeriön toiveena olisi, että kuljetuspalveluita ostavat elinkeinoelämän yritykset kiinnittäisivät jatkossa entistä enemmän huomiota kuljetuspalvelun hinnan sijasta tai ainakin sen rinnalla siihen, miten kuljetusyritys panostaa energiansäästö- ja ympäristöasioihin. Näihin asioihin panostavan yrityksen pitäisi saada kuljetuspalvelujen tarjouskilpailuissa etua ja lisäpisteitä siitä, että yritys on esimerkiksi uusinut ajoneuvokalustoaan, kuljettajat ovat saaneet taloudellisen ajotavan koulutuksen ja kuljetusyritys on liittynyt energiatehokkuussopimukseen.
Kuljetusyritys voisi käyttää EMISTRA-seurantajärjestelmää hyväksi, kun se osoittaa kuljetuspalvelun ostajalle sitoutuneisuutensa energiansäästöön ja ympäristöasioihin. Olisi myös erittäin tärkeää, että parhaillaan valmisteilla olevien energiansäästön ja energiatehokkuuden toimintaohjelman sekä kansallisen logistiikkastrategian puitteissa löydettäisiin ne hyvät käytännöt ja toimenpiteet (myös tarvittavat porkkanat), joilla turvataan niin energiapalveludirektiivin kuin sitä kovempien vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutuminen.
Vaikka ilmasto- ja energia-asiat ovat vyöryneet parin viime vuoden aikana poliittiseen keskiöön kaikilla yhteiskuntaelämän osa-alueilla, niin olemme kuitenkin vasta pitkän tien alussa, jossa edelleen haetaan oikeita toimintatapoja ja käytännön keinoja edistää energiatehokkaampaa ja ilmastoystävällisempää liikkumista ja liikennekäyttäytymistä. Kaikkien etu olisi, että näitä toimia voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla vapaaehtoisuuden pohjalta. Mikäli tulosta ei ala syntyä EU:n ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden edellyttämällä tavalla, on varsin selvää, että toimenpiteitä joudutaan ennen pitkää tarkistamaan entistä sitovampaan suuntaan. Tällaisen väliarvion joudumme tekemään kansallisesti ja EU:n puitteissa vuonna 2011, kun energiapalveludirektiivin ensimmäisen kolmivuotiskauden tuloksia arvioidaan. Tässä yhteydessä joudumme raportoimaan Euroopan komissiolle myös vapaaehtoisten sopimusten (ml. tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimuksen) tuloksista. Jos emme kykene osoittamaan selkeillä numeroilla ja faktoilla (EMISTRA-raportointi), että vapaaehtoisuuteen perustuva sopimuskäytäntö on tuottanut tulosta, meillä on vuoden 2011 jälkeen vaikeuksia perustella kansallisesti ja EU-tasolla vapaaehtoisuuteen perustuvien toimenpiteiden jatkamista. Onkin selvää, että meillä on nyt etsikkoaikaa seuraavat kolme vuotta.
_________________________________________________
Litra päivässä -energiatehokkuustapahtuma 6.9.2008
Ensimmäinen valtakunnallinen SKAL:n Litra päivässä -energiatehokkuustapahtuma pidettiin 6.9.2008 Jyväskylän hotelli Rantasipi Laajavuoressa.
Tarjolla oli litroittain vihreän liikenteen asiaa: seminaariesityksiä, tietoiskuja, ympäristöystävällistä ajoneuvokalustoa esittelevä Vihreän liikenteen tori hauskan pitoa unohtamatta!
Tehoa energiatalouteen -seminaarin alustukset
Liikenneneuvos Risto Saari, LVM
Johtaja Pasi Moisio, SKAL ry
Toimitusjohtaja Jouko Kinnunen, Motiva
Säästöä tankkiin -tietoiskut
Ympäristöystävällinen ajoneuvokalusto ja energiatehokkuutta tekniikalla
Juhani Laurikko, VTT
EU:n energia- ja ilmastopaketti
Risto Saari, Liikenne- ja viestintäministeriö
Biopolttoaineet ja ympäristö
Markku Niemi, Neste Oil
Ajotapa ja polttoaineen säästö sekä EMISTRA-seurantajärjestelmä
Matti Kilpeläinen, KH Fin
Valokuvia Litra päivässä -energiatehokkuustapahtumasta